Lempiäisten Sukuseura ry

Tervetuloa Lempiäisten Sukuseuran kotisivuille

Seurahistoria Sukututkimus  Sukukirjat Asuinpaikat Henkilöitä Seuratoimintaa Valokuvia Hallitus LinkitLiity jäseneksi Jäsenpalaute   Kesämatkakuvaus  Jäsenkirje 1/2012

 

Henkilöitä joilla oli Lempiäinen ensimmäisenä nimenä, oli 27.7.2010, 1078 henkilöä, miehiä 535, naisia 543, ulkomailla 51

 

Lempiäinen on esihistorialliselta ajalta peräisin oleva nimi. Sukua on asustanut eniten Eteläisessä Karjalassa.  Vanhin kirjallinen tieto on vuodelta 1337, jolloin Ruotsin armeija hyökkäsi Käkisalmeen, Käkisalmen puolustajista mainitaan mm. Lembitov= Lempiäinen, Lempiä, Lempiänpoika. Muut varhaisimmat maininnat ovat vuodelta 1543 maakirjoissa. Uudenkirkon Lempiälän kylässä oli isäntänä Hinric Hinricson Lembin, ja Ruokolahden Äitsaaren Lempiälässä Kaupi Lembien. Uudenkirkon Lempiälästä sukua levisi moniin pitäjän kyliin, mm. Vitikkalaan ja Anttanalaan, sekä Lappeen pitäjään. Ruokolahdelta suku levisi mm. Rautjärvelle, Hiitolaan, Jääskeen ja Kirvuun
 

Päivitetty 11.12.2011

 

Kävijöitä 17.8.2010 jälkeen

 

Sukunimen muotoutuminen alkoi kun asutus lisääntyi. Kun asutus oli harvaa, riitti yksi nimi erottamaan henkilön muista. Pojille joista toivottiin suvun jatkajaa annettiin sellaisia nimiä jotka kuvasivat jotain hyvänä pidettyä ominaisuutta. Nimen kuvaamien ominaisuuksien uskottiin siirtyvän nimen mukana henkilölle. Lempiä on Karjalassa synonyymi sanalle lempeä. Kun Lempiä nimiselle miehelle syntyi poika, niin hän oli ns. pikku Lempiä, lisäämällä nimen loppuun - nen pääte, niin sillä osoitettiin hänen olevan Lempiän poika, näin isä ja poika erotettiin toisistaan nimen perusteella. Tästä käytännöstä kehittyivät vähitellen nen-päätteiset sukunimet, jotka ovat Suomessa varsin yleisiä.